SELKIEN SEUDUN ERÄ ry -nimisen metsästysyhdistyksen säännöt

Yhdistyksen nimi on SELKIEN SEUDUN ERÄ RY ja kotipaikka on Kontiolahden kunta. Yhdistys on perustettu 21.11.1960 ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.

Seura on Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiri ry:n jäsen. Piirin jäsenenä seura noudattaa piirin sääntöjä ja määräyksiä.

SEURAN TARKOITUS

Seuran tarkoituksena on järjestää jäsenilleen mahdollisimman laajat ja monipuoliset

metsästysharrastusmahdollisuudet sekä harjoittaa omistamillaan ja vuokraamillaan metsästysmailla

järkiperäistä metsästystä, riistanhoitoa sekä niiden edellyttämää yhdistystoimintaa, luonnonsuojelua

ja ampumaurheilua sekä muuta näitä edistävää yhteistoimintaa jota näissä säännöissä kutsutaan

sidosryhmäyhteistyöksi.

SEURAN TOIMINTAMUODOT

Tarkoitustaan seura toteuttaa

1) hankkimalla käyttöönsä metsästys- ja riistanhoitoalueita;

2) suorittamalla riistahoitotöitä;

3) valvomalla metsästys- ja riistanhoitoalueillaan tapahtuvaa metsästystä;

4) seuraamalla toimialueensa riistatilannetta;

5) huolehtimalla luonnonsuojeluun liittyvistä käytännön toimista;

6) kouluttamalla jäseniään;

7) järjestämällä metsästys- ja urheiluammunnan suoritus- ja kilpailutilaisuuksia;

8) edistämällä metsästyskoiratoimintaa ja

9) valvomalla metsästyskoirakuria toimialueellaan.

SEURAN JÄSENET

Seuran maanvuokrajäseneksi, varsinaiseksi jäseneksi, koejäseneksi tai kannattavaksi          henkilöjäseneksi voi seuran kokous hyväksyä johtokunnan esityksestä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan seuran sääntöjä ja päätöksiä.

Maanvuokrajäseneksi seura voi hyväksyä sellaisen hyvämaineisen henkilön, joka vuokraa vastikkeetta omistamansa tai vuokraamansa tilan, pinta-ala vähintään 10 ha metsästyskelpoista maata, metsästysoikeuden seuran käyttöön. Maanvuokrajäsenen on erottava seurasta, mikäli ko. tilan omistusoikeus vaihtuu tai vuokrasopimus päättyy tai oleellisesti supistuu oikeuksiltaan.

Varsinaiseksi jäseneksi seura voi hyväksyä sellaisen hyvämaineisen henkilön, joka asuu vakituisesti seuran toiminta-alueella tai omistaa kiinteistön. Varsinaisen jäsenen on erottava seurasta, mikäli hän muuttaa sen riistanhoitoyhdistyksen alueen ulkopuolelle johon seura kuuluu.

Maanvuokrajäsenellä ja varsinaisella jäsenellä ovat yhtäläiset velvollisuudet ja oikeudet.

Koejäsenyys kestää kaksi vuotta. Johtokunnan on esitettävä seuran kokoukselle koejäsenen hyväksyminen tai hylkääminen sen kalenterivuoden siinä kokouksessa,jolloin kaksi vuotta on tulossa täyteen. Koejäsenellä on kokouksissa puhe- vaan ei äänioikeutta.

Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan johtokunnan yksimielisetä esityksestä seuran kokouksen päätöksellä kutsua henkilö, joka on erittäin huomattavasti edistänyt seuran toimintaa. Kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenen arvo on elinikäinen. Kunniapuheenjohtajia seuralla voi seuralla olla samanaikaisesti enintään yksi (1) ja kunniajäseniä enintään viisi (5).

Kannattavaksi henkilöjäseneksi voi seuran kokous hyväksyä johtokunnan esityksestä yksityisen henkilön ja  kannattavaksi yhteisöjäseneksi oikeuskelpoisen yhteisön, joka tukee seuran toimintaa suorittamalla vuotuisen tai kertakaikkisen kannattajajäsenmaksun. Kannattavalla henkilö- tai yhteisöjäsenellä on puheoikeus, mutta ei äänioikeutta seuran kokouksissa.

Jäseneksi seuraan haetaan kirjallisesti. Anomus toimitetaan vähintään kaksi viikkoa ennen johtokunnan kokousta seuran puheenjohtajalle, sihteerille tai jollekin johtokunnan jäsenelle.

JÄSENEN VELOITTEET JA MAKSUT

Jäsen on velvollinen noudattamaan metsästystä harjoittaessaan ja muussa toiminnassaan seuran sääntöjä ja päätöksiä sekä suorittamaan seuraan liittyessään liittymismaksun ja maaliskuun loppuun mennessä vuotuisen jäsenmaksun, joiden suuruuden seuran talvikokous päättää.

Koejäseneltä ei peritä liittymismaksua. Muutoin koejäsenellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin varsinaisella ja maanvuokrajäsenellä.

Kannattavilta henkilö- tai yhteisöjäseniltä ei peritä liittymismaksua, eikä heillä ole riistanhoitovelvoitetta. Vuotuinen tai kertakaikkinen kannattajajäsenmaksu määritetään seuran talvikokouksessa.

Kunniapuheenjohtaja sekä kunniajäsen ovat vapautettuja riistanhoitovelvoitteesta ja jäsenmaksusta.

Riistanhoito- ja ilmoitusvelvoite

Jäsen on myös velvollinen

1) suorittamaan riistahoitotyötä ja pitämään luetteloa suorittamistaan riistanhoitotöistä ja pyytämästään

riistasta sekä

2) tekemään näitä vuosittain ilmoituksen seuran sihteerille.

METSÄSTYSVIERAAT

Kunnia-, varsinaisella ja maanvuokrajäsenellä on oikeus ottaa seuran metsästysmaille vieras lunastamalla ennen metsästyksen alkua tälle vieraskortin. Vieraan saalis vähennetään isännän saaliskiintiöstä.

Vierasmaksusta ovat vapaat ne henkilöt, jotka on johtokunnan päätöksin erityisistä syistä kutsuttu seuran metsästysvieraiksi.

HIRVENMETSÄSTYS

Seuran vuosittaiseen hirviseurueeseen voivat liittyä kaikki seuraan kuuluvat varsinaiset, maanvuokra- ja kunniajäsenet. Ensimmäistä kertaa hirviseurueeseen liittyvät maksavat yleisen kokouksen määrittämän liittymismaksun.

Hirviseurueeseen liittyvän on suoritettava vuosittainen osallistumismaksu seuran kokouksen määrittämä ajankohtana ja määritetyn suuruisena hirviseurueen tilille.

Hirviseurueeseen voi kuulua vain ampumakokeen hyväksytysti suorittanut henkilö.

SEURASTA EROAMINEN

Jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti seuran johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

SEURASTA EROTTAMINEN

Seuran kokous voi johtokunnan esityksestä erottaa jäsenen, joka

1) laiminlyö näissä säännöissä mainittujen maksujen suorittamisen;

2) toimii seuran sääntöjen tai hyvien metsästystapojen vastaisesti;

3) rikkoo metsästystä koskevia lakeja, asetuksia tai määräyksiä tai

4) toimii seuran tarkoitusperien vastaisesti.

Ennen päätöksentekoa on varattava asianomaiselle jäsenelle tilaisuus selvityksen antamiseen asiasta, jollei erottamisen syynä ole näissä säännöissä mainittujen maksujen laiminlyöminen.

Jäsen katsotaan erotetuksi, kun 2/3 kokouksessa läsnäolevista seuran jäsenistä on erottamisen kannalla.

Eroava tai erotettu jäsen on velvollinen suorittamaan ennen jäsensuhteensa lakkaamista hänelle kuuluvat maksut, eikä hänellä ole oikeutta saada mitään seuran kiinteästä tai irtaimesta omaisuudesta.

10§

SEURAN VARSINAISET JA YLIMÄÄRÄISET KOKOUKSET

Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista talvikokous pidetään tammi-helmikuun aikana ja kesäkokous heinä-elokuun aikana. Kokouksen tarkemman ajankohdan ja paikan määrää johtokunta.

Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on saavuttava jäsenten tietoon vähintään 7 päivää ennen kokousta

1) sanomalehti-ilmoituksella seuran alueella yleisesti ilmestyvässä lehdestä tai

2) kirjallisena ilmoituksena jäsenille tai

3) seuran viralliseen ilmoitustauluun kiinnitetyllä ilmoituksella.

11 §

TALVIKOKOUSASIAT

Talvikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1) Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa;

2) Todetaan kokouksen laillisuus:

3) Hyväksytään työjärjestys;

4) Esitetään seuran toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto edelliseltä vuodelta ja päätetään tilien hyväksymisestä ja tilinpäätöksen vahvistamisesta;

5) Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja muille tilivelvollisille;

6) Toimitetaan johtokunnan puheenjohtajan vaali;

7) Toimitetaan johtokunnan jäsenten vaali erovuoroisten tilalle;

8) Toimitetaan kahden tilintarkastajan ja heidän henkilökohtaisten varamiestensä vaali alkaneelle toimintavuodelle;

9) Vahvistetaan toiminta- ja riistanhoitosuunnitelma alkanutta toimintavuotta varten ja määrätään jäsenten riistanhoitovelvoitteet sekä päätetään mahdollisen riistanhoitovelvoitemaksun määräämisestä ja suuruudesta;

10)Päätetään seuran liittymis- ja jäsenmaksun suuruudesta, kannattavien henkilöjäsenten vuotuisesta ja kertakaikkisesta kannattajajäsenmaksusta sekä kannattavien yhteisöjäsenten vuotuisesta ja kertakaikkisesta kannattajajäsenmaksusta:

11)Vahvistetaan alkaneen vuoden tulo- ja menoarvio;

12)Valitaan tarpeelliset jaostot ja toimikunnat;

13)Käsitellään johtokunnan esittämät jäsenvalinnat;

14)Todetaan jäsenyydestä luopuneet jäsenet;

15)Käsitellään mahdolliset johtokunnan esittämät jäsenten erottamistapaukset;

16)Käsitellään johtokunnan tai seuran jäsenten johtokunnalle vähintään kolme viikkoa ennen talvikokousta esittämät ja kokouskutsussa mainitut asiat;

17)Päätetään Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piirille ja Joensuun seudun  riistanhoitoyhdistykselle tehtävistä esityksistä.

18) Keskustellaan muista mahdollisista esille tulevista asioista, joista ei kuitenkaan voida tehdä päätöstä.

12§

KESÄKOKOUSASIAT

Kesäkokouksessa päätetään seuran metsästysjärjestelyistä. Kokouksessa voidaan tehdä päätöksiä myös muista kokouskutsussa mainituista asioista.

13§

SEURAN YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS

Seuran ylimääräinen kokous on pidettävä, kun seuran kokous niin päättää tai johtokunta katsoo siihen olevan aihetta taikka vähintään yksi kymmenesosa (1/10) seuran äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii.

Jälkimmäisessä tapauksessa vaatimus kokouksen pitämisestä on esitettävä kirjallisesti seuran johtokunnalle. Ylimääräinen kokous on pidettävä kahden kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Kokouskutsusta on voimassa, mitä sääntöjen 10 §:ssä on määrätty.

14§

PÖYTÄKIRJAN PITÄMINEN

Seuran, sen johtokunnan, toimikuntien ja jaostojen ja valiokuntien kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Seuran kokousten pöytäkirjat on kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä valittujen tarkastajien tarkastettava.

15§

SEURAN PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTYS

Seuran päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten sattuessa tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni paitsi vaalissa arpa.

Jokaisella liittymismaksunsa ja kokoukseen mennessä jäsenmaksunsa maksaneella jäsenellä kannattavia jäseniä lukuunottamatta on yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää.

Sääntöjen muuttamisesta, seuran purkamisesta tai seuran omaisuuden pääosan luovuttamisesta koskevassa asiassa seuran päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.