Kylän kaikki yhdistykset järjestivät yhteistyössä vuoden aluksi ns. Kuutamokävelyn 7.1.2023. Kävelemään lähdettiin Selkien koululta tai Palotalolta. Tapahtumapaikkana oli Mustavaarantien alkupuolella oleva peltotontti, jonne osallistujat yhdessä rakensivat Kontiolahden kunnan 150 v juhlavuoden kunniaksi kynttilöistä instalaation.
Kävelyreitin varrella oli sytytetty kynttilöitä jäälyhtyihin, jotka pääsivät viimeistään poislähtiessä oikeuksiinsa. Valokuva Matti Ikonen
Peltotontilla tallausta ja kynttilöiden sytyttämistä ja asettelua instalaatiota varten. Etualalla makkaranpoistotikut, kuva Heidi Hakola
Illan hämärtyessä nuotion loimua ja makkaranpaistoa sekä seurustelua kyläläisten kanssa. (Mari Hälinen)
Tapahtumasta kuvaa Kati Tuononen
Kyläläisiä kannustettiin tapahtumakutsussa koristelemaan omia liittymiä ja pihojaan kynttilöin.
Kuvassa Selkien vanha kyläkauppa (vuosina 1956-1993), kuva Pekka Ikonen.
Valmis lopputulos instalaatiosta dronella kuvattuna, onnea Kontiolahti 150 vuotta.
Ilmakuva 7.1.2023 tapahtumasta Selkiellä (1) Kuva Lauri Kontkanen2/ Kuva Lauri Kontkanen
Tapahtumassa täytettiin lisäksi onnittelukortti Kontiolahden kunnalle, jonka kunnanjohtajalle toimitti Mari Hälinen 16.1.2023 ennen kunnanhallituksen kokouksen alkua.
Selkien kylä haluaa toivottaa Kontiolahden kunnalle onnea ja tapahtumarikasta juhlavuotta 2023 #Kontiolahti150vuotta #selkie #kuutamokävely #yhdessätehden #onneakontiolahti
Tervetuloa Marttojen maailman suurin marttailta teemaiseen vuoden 2022 tapahtumaan Selkien sadonkorjuujuhlaan.
Juhla on kaikille avoin ja ilmainen ja tarjolla on erilaista syötävää seisovasta pöydästä keskiössä kesäkurpitsa.
Sadonkorjuujuhla järjestetään Selkien Seurojentalolla lauantaina 17.9. klo 16-18 joka on eri päivä kun valtakunnallinen teemapäivä (valtakunnallinen päivä on saman viikon tiistai). Päädyttiin ajankäytöllisistä syistä lauantai päivään.
Mönnin kylätalolla on 17.9. klo 10-14 syysmyyjäiset, joten päivän aikana on kyläläisten mahdollista osallistua molempiin.
Pukukoodina on säänmukainen vapaa vaatetus (perusvaatteet). Selkien Marttojen osalta toivotaan yhdistyksen jäsenten käyttävän Selkien Marttojen hupparia 🙂
Mahdollisuus tulla mukaan talkooporukkaan, joka koristelee talon ja tekee ruuat. Ota yhteyttä puheenjohtajaan (050 395 1951) tai selkienmartat (AT) selkie.fi
Katsaus Havukkalammen sinilevätilanteeseen ja ratkaisuihin
Tero Mustonen
Havukkalammella on havaittu sinilevää. Se johtuu erittäin lämpimästä säästä ja toisaalta rehevöityvästä vesistöstä. Yleisesti
sinilevätilanteesta on lausuttu:
OSK Lumimuutos, kalastuskunta ja Karelia-AMK ovat mitanneet 2019-2020 Havukkalammen tilaa ja vedenlaatua. Tiivistäen tuloksena on, että vuoden 1978 jälkeen vesistön tila on alkanut heikentyä, joka näkee erityisesti hapettomina pohjasyvänteinä (mm- mateet voivat huonosti), voimakkaana rehevöitymisenä (kokonaisfosfori ja typpiarvot ovat koholla), joka stimuloi ja tehostaa sinilevän muodostumista ja kukintoja.
Havukkalammen ongelmien syy on pääasiassa Lipaspurosta tuleva ulkoinen kuormitus, eli järveen tulee liikaa sellaista kuormitusta, joka aiheuttaa rehevöitymistä, hapettomuutta, lajiston muutosta ja sinilevien tehostunutta kukintaa sekä valuma-alueelta = ympäröivistä metsistä jne. tuleva kuormitus, joka on ollut voimakasta jo 1970-luvulta.
Mitä voidaan tehdä?
1. OSK Lumimuutos, ELY-keskus ja kalastuskunta ovat käynnistäneet Lipaspuron ja sen lähivaluma-alueen kunnostushankkeen 1 tilanteen ensimmäisten askeleiden korjaamiseksi – toimenpiteet viedään läpi syys-marraskuussa, jossa ennallistetaan uoman hydrologia ja limnologiset = vesiekologiset ominaisuudet sekä pyritään tehostamaan kuormituksen torjuntaa.
2. Seuraava askel olisi Havukkalammen valuma-alueelta tulevan
kuormituksen (kiintoaines ja ravinteet) torjuminen.
Maanomistajayhteistyö on tässä avain. Esimerkiksi metsätalouden
harjoittamisessa olisi tärkeää ajanmukaiset laskeutusaltaat ja kosteikot pysäyttämään kuormitusta. Järeitä maanmuokkaustoimia tai metsälannoituksia tulisi pohdiskella maltillisesti ja kysyä esimerkiksi Metsäkeskuksen mielipidettä, jos ne ovat ajankohtaisia.
3. Kunnostushanketta voi tukea talkootyöllä tai rahallisesti. ELY maksaa 50% kuluista.
4. Nopeita korjausliikkeitä sinilevän pysäyttämiseen tai kalastorakenteen korjaamiseen ei ole. Tärkeintä on jo se, joka on
käynnissä, eli Lipaspuron ennallistaminen ja seuraavaksi 2023-25, jos halukkuutta on, valuma-alueen kunnostus. Näiden toimien avulla
saataisiin a) ulkoinen kuormitus vähenemään b) vesistön vedenlaatu
korjaantuu – sietää paremmin lämpöä, sinileväkukinnat vähenevät –> virkistyskäyttö ja arvo nousee.
Särkikalojen poisto ei vaikuta rehevöityneessä järvessä oleellisesti
tilanteen korjaamiseen, ennen kuin kuormitus on saatu kuriin.
Lopuksi: Havukkalammen ongelmat ovat syntyneet viimeisten 50 vuoden aikana, ja niiden korjaaminen vastaavasti hyvälle tasolle tulee viemään 10-20 vuotta, jos nyt aloitetaan. Vrt. Jukajoki – kunnostus kesti 12 vuotta.