Katsaus Havukkalammen sinilevätilanteeseen ja ratkaisuihin
Tero Mustonen
Havukkalammella on havaittu sinilevää. Se johtuu erittäin lämpimästä säästä ja toisaalta rehevöityvästä vesistöstä. Yleisesti
sinilevätilanteesta on lausuttu:
Ja Havukkalammen tilanne on rekisteröity Järvi-wikiin 30.6.2022:
https://www.jarviwiki.fi/wiki/Havukkalampi_(01.034.1.008)/Havukkalammentie
OSK Lumimuutos, kalastuskunta ja Karelia-AMK ovat mitanneet 2019-2020 Havukkalammen tilaa ja vedenlaatua. Tiivistäen tuloksena on, että vuoden 1978 jälkeen vesistön tila on alkanut heikentyä, joka näkee erityisesti hapettomina pohjasyvänteinä (mm- mateet voivat huonosti), voimakkaana rehevöitymisenä (kokonaisfosfori ja typpiarvot ovat koholla), joka stimuloi ja tehostaa sinilevän muodostumista ja kukintoja.
Havukkalammen ongelmien syy on pääasiassa Lipaspurosta tuleva ulkoinen kuormitus, eli järveen tulee liikaa sellaista kuormitusta, joka aiheuttaa rehevöitymistä, hapettomuutta, lajiston muutosta ja sinilevien tehostunutta kukintaa sekä valuma-alueelta = ympäröivistä metsistä jne. tuleva kuormitus, joka on ollut voimakasta jo 1970-luvulta.
Mitä voidaan tehdä?
1. OSK Lumimuutos, ELY-keskus ja kalastuskunta ovat käynnistäneet Lipaspuron ja sen lähivaluma-alueen kunnostushankkeen 1 tilanteen ensimmäisten askeleiden korjaamiseksi – toimenpiteet viedään läpi syys-marraskuussa, jossa ennallistetaan uoman hydrologia ja limnologiset = vesiekologiset ominaisuudet sekä pyritään tehostamaan kuormituksen torjuntaa.
2. Seuraava askel olisi Havukkalammen valuma-alueelta tulevan
kuormituksen (kiintoaines ja ravinteet) torjuminen.
Maanomistajayhteistyö on tässä avain. Esimerkiksi metsätalouden
harjoittamisessa olisi tärkeää ajanmukaiset laskeutusaltaat ja kosteikot pysäyttämään kuormitusta. Järeitä maanmuokkaustoimia tai metsälannoituksia tulisi pohdiskella maltillisesti ja kysyä esimerkiksi Metsäkeskuksen mielipidettä, jos ne ovat ajankohtaisia.
3. Kunnostushanketta voi tukea talkootyöllä tai rahallisesti. ELY maksaa 50% kuluista.
4. Nopeita korjausliikkeitä sinilevän pysäyttämiseen tai kalastorakenteen korjaamiseen ei ole. Tärkeintä on jo se, joka on
käynnissä, eli Lipaspuron ennallistaminen ja seuraavaksi 2023-25, jos halukkuutta on, valuma-alueen kunnostus. Näiden toimien avulla
saataisiin a) ulkoinen kuormitus vähenemään b) vesistön vedenlaatu
korjaantuu – sietää paremmin lämpöä, sinileväkukinnat vähenevät –> virkistyskäyttö ja arvo nousee.
Särkikalojen poisto ei vaikuta rehevöityneessä järvessä oleellisesti
tilanteen korjaamiseen, ennen kuin kuormitus on saatu kuriin.
Lopuksi: Havukkalammen ongelmat ovat syntyneet viimeisten 50 vuoden aikana, ja niiden korjaaminen vastaavasti hyvälle tasolle tulee viemään 10-20 vuotta, jos nyt aloitetaan. Vrt. Jukajoki – kunnostus kesti 12 vuotta.
