Paikannimistö

Alavi on Lehtoin naapurikylä, joka sijaitsee Heinävaaran (Joensuu) puolella. Nimi on syntynyt lohkeamalla kuten Selkie ja Lehtoi muodosta Alavienkylä.


Elovaara on selkieläisten vanhoja kaskialueita. Kaskitalouden aikoihin (noin 1600–1910) vaarojen etelärinteet olivat suosittuja kaskiviljelyalueita. Elo tarkoittaa ’viljaa’. Kaskissa kasvatettavia viljoja olivat erityisesti ruis ja ohra; juureksista tärkein oli nauris.


Havukkavaara ja Havukkalampi
yleiskielellä Haukkavaara ja Haukkalampi. Lammen rannan jyrkkäselkäinen kallio, samoin kuin eräät muut alueen kalliot, ovat olleet haukkojen suosiossa pesimäkallioina.


Jukajoki on joki joka virtaa Jukajärvestä Pielisjokeen. Viime vuosisadan puolessa välissä joesta oli käytössä muoto Juvajoki; aiemmin tunnettu myös nimellä Heinäjoki, koska sen varsilta on heinätetty.


Kansanaho nimi kertoo kaskikulttuurista.1600-luvulla liperiläisillä kaskeajilla lienee ollut talojen yhteisomistuksessa olleita kaukokaskimaita tai -alueita, joita on hyödynnetty yhteisvoimin.


Lehtoi kylän alue, joka ulottuu Kansanahon tienhaarasta Heinävaaran rajaan. Nimi on syntynyt lohkeamalla, kantasanana lehto. Lehtojenkylä, murteella Lehtoinkylä, josta on loppuosa kulunut käytössä pois. Nimi kuvaa maastoa, joka on etelärinteellä rehevää.


Linnunsuo on laaja suoalue Jukajoen molemmin puolin. Nimensä se on todennäköisesti saanut siitä, että suon avoimilla paikoilla on ollut teeren soidinpaikkoja. Nykyään Linnunsuo on osittain turpeennostoaluetta.


Lipas on Selkien ja Elovaaran välissä oleva lampi. Sen vedenpinta on laskettu 1880-luvulla ja syntyneestä vesijättömaasta saatiin kosteikkokasvillisuutta karjan rehuksi. Sata vuotta myöhemmin 1970-luvun alussa veden pintaa päätettiin nostaa kalastukseen ja lintulammeksi sopivaksi. Lipas merkitsee pientä arkkua.


Mustavaara on nykyään laskettelukeskus, mutta myös tunettu Lehtoin osa, joka sijaitsee valtavan mäen, Mustavaaran päällä. Mustavaaran kuusikkovaltaiset rinteet ovat tietyssä valossa ja vuorokauden aikaan näyttäneet mustalta.


Mönni (entinen Mönninvaara) on kylännimi; kylä sijaitsee Selkieltä pohjoiseen päin. Nimi tulee kylän ensimmäisestä asukkaasta Jaakko Mönnisestä. Nimi on sukua menninkäiselle. Lönnrotin sanakirjan mukaan
Mönni merkitsee ’karhua’.


Möykynmäki viittaa mäen suuruuteen. Mäki laskeutuu Lehtoin vaaralta Alaville päin. Karjalan kielessä möykky merkitsee ’leipää’.


Selkie on kylän nimi; alue ulottuu hautausmaalta Kansanahon tienhaaraan. Nimi on lohkeamalla syntynyt, sana selkä monikon genetiivimuodosta Selkien(kylä) on loppu –n(kylä) kulunut käytössä pois. Nimi kuvaa maisemaa: vedenjakajana oleva vaarajono on ikään kuin vatsallaan olevan ihmisen selkä, korkeammalla
ympäristöstään. Alkuperäisestä merkityksestään hämärtyneitä ovat kansan käyttämät muodot Selillä: Seliltä: Selille ’vaarojen päällä’ jne. Selillä asuvat selekiiläiset.


Ylinen on ylimmäinen järvi vesistössä, joka laskee Keskijärveen, Loitimon ja Jänisjoen kautta Laatokkaan. Ylisen yläpuolella on kolme lampea: Havukkalampi, Lipas ja Kangaslampi.

Sivuilla paikalla

There are currently 0 users and 1 guest online.

Lisätietoja