Käräjäkylä

VALTATEIDEN VARSIEN KÄRÄJÄPAIKKA
(Lähteet: Kirja (Selkien vaaroilta, 1999) ja sähköpostit Osmo Turunen – Mari Hälinen)


Tiestö 1600-luvulla oli suuntautunut Laatokalta Pieliselle ja edelleen Kainuuseen. Selkie oli
keskeisellä paikalla Laatokalle ja Liperiin suuntautuvien teiden risteyksessä. Kylä oli myös lähellä
Ilomantsin, Liperin ja Pielisjärven pitäjien rajoja. Tämä antoi Selkielle silloisissa oloissa keskeisen
ja merkittävän aseman. Ruotsinkieliseltä nimeltään Selkie oli Selgis by.


”Selillä alettiin pitää Liperi-Pielisjärven, Ilomantsin-Suojärven sekä Pielisjärven-Ilomantsin-
Suojärven käräjiä vuosina 1680–1710 sekä vielä vuosina 1736–1744. Käräjäpaikkana mainitaan
käräjätalo Selillä – sen tarkempi paikka on tuntematon. Käräjät olivat sekä paikallishallinnon elin
että oikeusistuin. Käräjillä istuva kihlakunnanoikeus käsitti tuomarin lisäksi 12 lautamiestä.
Varhaisin tunnettu lautamies Selillä oli Trohkima Danilanpoika vuosina 1627–43. Käräjillä
käsiteltiin meillekin tuttuja asioita: varkauksia, väkivaltarikoksia, velkariitoja, veroja. Tuolle ajalle
tyypillisiä olivat riidat kaskista ja nurmista”.


Kopio käräjäpöytäkirjasta vuodelta 1684,
Suomennos alusta:
Vuonna 1684,9.10.11.ja 12. syyskuuta pidettiin Liperin ja Pielisjärven
ylimääräiset kesä- ja syyskäräjät Selkien kylässä, läsnä arrendatori Simon
Hoppenstång, kruunun valtuuttamana.
Lautamiehet
Liperin pitäjästä Pielisjärven pitäjästä
Simon Jolkosson Peter Suhoin
Ifwan Kärckäin Pål Kähchköin
Henrich Safolain Peter Wartia
Lars Hirfwoin Grels Sormuin
Matz Haapalain
Hofwatta Safwasson
Grels Partain

Sivuilla paikalla

There are currently 0 users and 1 guest online.

Lisätietoja