Elokuussa Selkiellä järjestettiin maisemakävely
ProAgria ja Selkien kyläyhdistys järjesti kyläläisille 8.8.2018 maisemakävelyn.
Nyt on ilmestynyt kävelyn raportti.
Raportti on saatavilla pdf muodossa. Tässä on tekstikopio raportista. Halutessasi raportin pyydä säpöllä (mari.halinen at selkie.fi), kiitos.
Kylämaisemakävely 8.8.2018
Kontiolahti, Selkie
Raportti
Päivi Jokinen,
ProAgria Pohjois-Karjala ry,
maa- ja kotitalousnaiset
ALKUSANAT
Kylämaisemakävelyllä pohditaan kyläläisten kanssa yhdessä, mikä on kylän maisemassa kaunista ja mitä voisi parantaa. Ulkopuolinen näkee kylän toisin kuin kyläläiset ja toisaalta kyläläisillä on paljon sellaista tietoa, mitä ei ole muualla. Samalla tulee ideoita kylämaiseman kehittämiseksi.
Suomessa on 156 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Kontiolahden Selkien kylä on yksi näistä arvokkaista maisema-alueista yhdessä Heinävaaran kylän kanssa. Arvokkaan maisema-alueet ovat maaseutumme edustavimpia kulttuurimaisemia, joiden arvo perustuu monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon, hoidettuun viljelymaisemaan ja perinteiseen rakennuskantaan. Nykyiset arvokkaat maisema-alueet on valittu valtioneuvoston periaatepäätöksellä vuonna 1995. Alueet on inventoitu uudestaan vuosina 2010–2014. Tässä päivitysinventoinnissa Heinävaara-Selkien valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajauksia on hieman tarkennettu. Inventoinneista järjestettiin hallintolain mukainen kuuleminen vuonna 2016. Kuulemisen tulosten pohjalta tehdään parhaillaan tarvittavia muutoksia ehdotukseen ja ehdotus valmistellaan valtioneuvoston päätöksentekoa varten.
Ympäristöministeriö myönsi rahoitusta vuonna 2018 viidelle pohjoiskarjalaiselle kylämaisema-kävelylle valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Kontiolahden Selkie valikoitui mukaan sijaitessaan yhdessä Joensuun Heinävaaran kanssa maakuntakeskusta lähimpänä olevana valtakunnallisesti arvokkaana maisema-alueena. Selkien kylä kuuluu Pohjois-Karjalalle tyypilliseen Vaara-Karjalan maisemamaakuntaan. Pohjoiskarjalaiset vaarakylät ovat myös yksi Suomen 27 kansallismaisemasta.
Kylämaisemakävelyllä ja –ajelulla keskustelimme maiseman historiasta nykypäivän haasteisiin maiseman avoimuuden säilyttämisessä.
Tässä raportissa on esillä kohteita, jotka tulivat esille noin kolmen tunnin tilaisuuden aikana. Kyläkävelijöitä hellitteli helteisen kesäpäivän kaunis ilta.
Paljon jäi kulkematta, näkemättä ja kokematta, mutta kenties kävelyllä jatketaan toisen kerran uudelleen!
KIITOS KAIKILLE MUKANA OLLEILLE OSALLISTUJILLE!
KONTIOLAHDEN SELKIEN MAISEMASTA
Maiseman avoimuus
Selkiellä ja Lehtoissa avoin peltomaisema on pienentynyt vuoden 1974 ja nykypäivän peruskarttoja verrattaessa. Etenkin Selkiellä muutos on huomattava. Laiduntavia lehmiä tai lampaita ei ole, niiden sijaan pelloilla laiduntaa hevosia. Olisi tärkeää säilyttää kylällä viljelyedellytykset: pellot vuokrataan tai myydään aktiiviviljelijöille. Karjatalous olisi varmin tapa säilyttää avoimet kylämaisemat.
Perinnebiotooppeja, kuten metsälaitumia, hakamaita ja niittyjä on jäänyt pois laidunkäytöstä. Tällaisilla luonnonlaitumilla on monipuolinen kasvi-, hyönteis- ja lintulajisto.
Maisemanraivaukset
Raivauksia kannattaa kohdentaa sellaisille kohteille, joita pystytään hoitamaan säännöllisesti tulevinakin vuosina. On parempi valita muutama kohde, joita hoidetaan säännöllisesti vuosittain tai joka toinen vuosi.
Tässä maisemakävelyllä ja –ajelulla esille tulleita asioita:
– Puurivimäisyyttä säilytetään puukujanteissa ja maantien varrella.
– Otetaan esille isoja puita raivaamalla pensaita puiden vierestä pois.
– Säilytetään suuria pajuja (siitepölylähteenä keväällä pölyttäjille).
– Säilytetään marjovia puita ja pensaita (sekä mesilähteenä että lintujen ravintona).
– Rakennusten ja pihapiirien edessä sijaitsevien puiden ja pensaiden poisto on mietittävä tavoitteellisesti: halutaanko suojaa pölyltä ja ääniltä? Halutaanko peittää näkymät pihapiiriin?
Maisema vai näkymä
On hyvä muistaa, että näkymä on eri asia kuin maisema. Näkymä on tietyltä paikalta avautuva näkyvyysalue. Maisema sisältää näkymän lisäksi paikan ”piilossa” olevat asiat, kuten alueen historian, perinteen ja tarinat.
Termistöä: perinnemaisema ja valtakunnallisesti arvokas maisema-alue
Perinnemaisema on perinteisten elinkeinojen ja maankäyttömuotojen muovaama alue, jonka piirteet ovat säilyneet. Näitä ovat esimerkiksi niityt ja hakamaat ja niiden käyttöön liittyvät rakenteet ja rakennelmat, kuten kivi- ja pisteaidat ja ladot. Perinnemaisemia on Suomessa useita tuhansia.
Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on edustava kulttuurimaisema, jonka arvo perustuu monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon, hoidettuun viljelymaisemaan ja perinteiseen rakennuskantaan. Suomessa on 156 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, joihin Heinävaara-Selkien alue kuuluu.
4
KYLÄN MAISEMA- JA LUONTOKOHTEITA
Puurivit tien varrella
Arvo
Puurivit tien vieressä ohjaavat tielinjan havaitsemista. Lisäksi ne usein kehystävät näkymää tai antavat syvyysvaikutelmaa maisemaan. Usein puurivit ovat tiealueella.
Toimenpidesuositus
Puurivin välistä kannattaa raivata vesakkoa ja muut kuin puurivin pääpuulajit pois. Katajia voi säilyttää matalina pensaina puiden vieressä.
Säännöllinen pensaiden ja puiden raivaaminen säilyttää näkymien avoimuuden eikä ole liian työlästä ylläpitää. Tienmutkissa kannattaa pitää harvahkoa puuriviä, joka seuraa tielinjaa ohjaten siten kulkijaa havaitsemaan tien mutkan paremmin. Lisäksi puut estävät talvella tuulen ja lumen kasautumista tielle jossain määrin.
Mikäli puurivit sijaitsevat tiealueella, voi ottaa yhteyttä ELY-keskuksen liikenne- ja infrasruktuuri -vastuualueen palveluihin (liikenteen.asiakaspalvelu@ely-keskus.fi), voiko kohdetta hoitaa raivaamalla.
5
Tien varren vesakot
Ongelma
Vesakot estävät näkyvyyttä pelto- ja vaaramaisemaan. Suurin osa tienvarren vesakoista sijaitsee tiealueella.
Toimenpidesuositukset
Raivaustyöt kilpailutetaan säännöllisin väliajoin. Näillä valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla olisi tärkeää tehdä tienvarsiniittoja tavanomaista kohdetta useammin. Kylältä voisi ottaa yhteyttä ELY-keskuksen liikenne- ja infrasruktuuri -vastuualueen palveluihin (liikenteen.asiakaspalvelu@ely-keskus.fi), ja selvittää, voisiko kylän alueella kulkevan vanhan tien varren vesakoita ja pientareita niittää tavanomaista useammin.
6
Pihapuut
Arvo
Monessa pihassa on pihapuuna kuusi, lehtikuusi tai lehtipuista koivu tai pihlaja. Vanhat suuret puut pihassa kertovat vanhasta tilasta ja ovat myös tärkeä yksityiskohta kylämaisemassa.
Toimenpidesuositus
Vanhalle pihapuulle kannattaa istuttaa seuraaja sopivalle paikalle jo hyvissä ajoin ennen vanhan pihapuun elämän päättymistä.
7
Kylämaiseman pienrakenteet: postilaatikkotelineet
Tilanne
Postilaatikkorivistöt sijaitsevat kylätien varrella teiden risteyksissä. Laatikot ja telineet ovat erilaisia jokaisessa paikassa.
Toimenpidesuositus
Yhtenäiset kylän ilmeeseen sopivat postilaatikko-telineet sopisivat valtakunnallisesti arvokkaaseen kylämaisemaan.
Opastaulu
Arvo
Selkien kylän persoonallinen opastaulu sijaitsee keskellä kylää.
Toimenpidesuositus
Taulu on jäämässä puiden oksien peittoon. Yksittäisten oksien poistaminen (maan-omistajan luvalla) aukaisee taulun kylätieltä aiemmin esille.
8
Ladot
Arvo
Ladot kuuluvat suomalaiseen maaseutumaisemaan. Vaikka heinää niissä ei enää säilytetä, voi niissä säilyttää jotakin muuta. Kylämaisemassa näkyy joitakin hyväkuntoisia latoja. Peltikatto säilyttää ladot pystyssä, vaikka ei heinälatona enää olisikaan. Moni lato ja muu ulkorakennus, kuten riihi, on kuitenkin peittymässä pensaiden ja kasvillisuuden suojaan.
Toimenpidesuositus
Säilytetään mahdollisuuksien mukaan ladot kylämaisemassa ja ylläpidetään niitä kunnostamalla. Kun lato on käytössä, se säilyy silloin myös parhaiten kunnossa. Latojen vierestä kannattaa poistaa pensaat, puut ja muu kasvillisuus, jotta seinät pääsevät kuivumaan.
9
Suuret puut kylämaisemassa
Arvo
Suuret puut kertovat vanhasta asutuksesta kylällä. Niillä on myös merkitystä lajiston monimuotoisuudelle.
Toimenpidesuositus
Korostetaan runkoja esille raivaamalla vesakkoa ja nuorta runkoa pois suurten puiden runkojen ympäriltä.
Raita ja muut pajut
Arvo
Suuret raidat ja pajut tarjoavat keväällä aikaisin ravintoa kimalaisille. Kimalaiset ovat tärkeitä mustikan pölyttäjiä.
Toimenpidesuositus
Jätetään suuria pajuja, kuten raitaa, maisemapuiksi. Myös matalampia pajupensaita voi jättää kasvamaan esimerkiksi metsänreunan kulmauksiin.
10
Muita kyläkävelyn aikana esille tulleita kohteita, ideoita ja asioita:
Laiduntaminen kylämaisemassa
Arvo
Laiduntaminen ylläpitää avointa maisemaa ja elävyyttä niityillä ja metsälaitumilla. Karja syö vesakkoa pois ja maisema avautuu. Esimerkiksi Uskalin kylällä pidetään luonnonlaitumilla kylän lampaita, joiden hoitoon osallistuvat kyläläiset vuoroviikoin.
Toimenpidesuositus
Laiduntamisella saadaan vesakot kuriin, mutta silti tarvitaan usein hoitoraivausta. Karjan laidunnus soveltuu myös metsälaitumille. Maatalouden monimuotoisuuden yleissuunnitelmaan (Metsola & Sieviläinen 2005) on merkittynä joitakin pienialaisia perinnebiotooppi-alueita, joita voisi laiduntaa. Kohteet ovat melko pieniä, josta syystä laidunkierto on mietittävä tarkasti. Monille pellon ulkopuolisille luonnonlaitumille pystyy saamaan maatalouden ympäristösopimuksen ja tukea hoitoon (katso tarkemmin alempana Rahoituksesta).
Vieraslajit
Ongelma
Kylällä on havaittavissa jättipalsamia ja lupiinia. Jättiputkeakin esiintyy. Vieraslajit valtaavat elintilaa monimuotoisilta luonnonkasveilta vähentäen luonnon monimuotoisuutta. Kyläkävelyn jälkeen eräs kyläläinen otti yhteyttä vieraslaji-ongelmasta.
Toimenpidesuositus
Jättipalsami leviää nopeasti ja lupiinikin on vähitellen leviämässä. Eräät vieraslajiesiintymät ovat hallinnassa kovalla työllä. Kuitenkin tilanne muuttuu heti, jos hoito hetkeksi taukoaa. Olisivatko maanomistajat kiinnostuneita ostamaan vieraslajien torjuntaan palveluita? Voisiko kylälle tehdä erillisen hankkeen vieraslajien torjuntaan?
Kiinteistönomistajan vastuulla on seurata haitallisten vieraslajien esiintymistä kiinteistöllä ja pyrkiä rajoittamaan niiden leviämistä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Jättipalsamia tai jättiputkia ei saa istuttaa kiinteistölle.
Lisätietoja vieraslajitorjunnasta: www.vieraslajit.fi
Rahoituksesta
Kohteita ympäristökorvausjärjestelmään
Maaseudun kehittämisohjelmakaudella 2015-2020 on mahdollista hakea tukea maatalouden monimuotoisuus- ja maisemakohteiden hoitoon. Sopimuksia voi tehdä maatalousympäristössä esimerkiksi metsälaitumien tai hakamaiden laiduntamiseen, avointen niittyjen niittämiseen, peltojen metsäsaarekkeiden hoitoon tai pellon ja metsän välisen reunavyöhykkeen hoitoon.
11
Sopimuksen hakijana voi olla viljelijä tai rekisteröitynyt yhdistys. Tukihaun mahdollisuudesta päätetään alkuvuodesta valtion määrärahojen tilanteesta riippuen.
Selkiellä on useita kohteita, joiden hoitoon voisi hakea viisivuotista Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito –ympäristösopimusta (450 euroa/hehtaari/vuosi).
Rakennusperintöavustusta vanhojen rakennusten kunnostamiseen
voi kysyä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Pekka Piipariselta, pekka.piiparinen@ely-keskus.fi
Lisätietoja: http://www.ymparisto.fi/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Elinymparisto/Kulttuuriymparisto/Kulttuuriympariston_hoidon_keinot/Rakennusperintoavustukset
Muinaisjäännökset
Selkieltä on tunnistettu yksi muinaisjäännös: historiallisen ajan ortodoksikalmisto Pajamäellä. Paikalla on muistotaulu. Kohteesta löytyy tietoa myös Museoviraston kulttuuriympäristön palveluikkunasta: https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_default.aspx
Muinaisjäännökset kertovat osaltaan historiaamme. Usein niitä kartoitetaan kaavoitusvaiheessa. On mahdollista, että alueella on myös löytymättömiä kohteita. Muinaisjäännöksiä voi myös hoitaa ja tuoda niitä paremmin näkyville sekä retkikohteeksi. Tässä tarvitaan yhteistyötä maanomistajan sekä Museoviraston kanssa (Lisätiedot: paivi.kankkunen@museovirasto.fi).
Mahdollisuutena maisemanhoito-alue
Luonnonsuojelulain nojalla voidaan perustaa erityisiä maisemanhoitoalueita. Niiden avulla vaalitaan mm. luonnon- tai kulttuurimaisemaa sekä alueiden historiallisia ominaispiirteitä. Maisemanhoitoalueet perustetaan tiiviissä yhteistyössä paikallisten toimijoiden, kuten kyläyhdistysten ja kuntien kanssa. Suomessa on neljä valtakunnallista maisemanhoitoaluetta: Raaseporissa, Kauhajoella, Pelkosenniemessä ja Simossa. http://www.ym.fi/fi-FI/Luonto/Luonnon_monimuotoisuus/Luonnonsuojelualueet/Maisemanhoitoalueet
Pohjois-Karjalassa Kiteen Totkunniemessä, valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella, asia on vireillä. Hakemiseen vaadittava hoito- ja käyttösuunnitelma on tekeillä, mutta päätöstä maisemanhoitoalueeksi hakemisesta ei ole vielä tehty.
Lisätietoja ja lähteitä
Arvokkaista maisema-alueista lisätietoja:
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Maisemat/Arvokkaat_maisemaalueet
Kansallismaisemista lisätietoa: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Maisemat/Kansallismaisemat
12
Karttunen, O. 2004: Kaskesta kasvuun. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. Kontiolahden kulttuuriympäristöohjelma. Löytyy myös osoitteesta:
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/134805/Kaskesta%20kasvuun.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Maanmittaushallituksen peruskartat 4241 03 Selkie (1980) ja 4242 01 Mönni (1974).
Paikkatietoaineistoa: www.paikkatietoikkuna.fi -> karttaikkuna
Metsola, M. & Sieviläinen, M. 2005: Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma: Sotkuma-Sola, Heinävaara-Selkie, Raatevaara-Hyypiä ja Huhtilampi. Karjalan ympäristökeskuksen monisteita 40. Löytyy myös osoitteesta:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/134638/40%20Maatalousymp%C3%A4rist%C3%B6n%20luonnon%20monimuotoisuuden%20yleissuunnitelma.pdf?sequence=3
Vieraslajeista lisätietoja: www.vieraslajit.fi